Loisteho kuriin reaktorilla

2017-08-29 - Samalla kun maakaapeloidun verkon määrä Suomessa kasvaa, lisääntyy myös haitallisen loistehon määrä. Sähkö-Virkeät teki päätöksen kompensoida verkon loistehoa ja varmistaa verkon tehokkuus ABB:n reaktorilla. Samalla syntyy myös kustannussäästöjä.

Säävarman maakaapeliverkon laajentuessa sen haittapuoli, haitallisen loistehon määrä kantaverkossa, on kasvanut niin, että vuoden 2017 alusta on alettu periä sanktiomaksuja loistehoa verkkoon tuottavilta yhtiöiltä. Maksut nousevat portaittain ja tulevat täysimääräisiksi vuonna 2019.

”Ratkaisu kapasitiivisen loistehon poistamiseen on sen kompensointi induktiivisella. Se onnistuu säädettävän rinnakkaiskuristimen eli reaktorin avulla. Sillä säädetään induktanssia, jolla voidaan tasapainottaa loistehotilannetta”, ABB:n myynti-insinööri Jesse Saastamoinen kertoo.

Reaktori kompensoi loistehon
Keuruun Sähkön ja Koillis-Satakunnan Sähkön omistama Sähkö-Virkeät Oy operoi 110 kV:n aluesiirtoverkkoa laajalla alueella, joka ulottuu Alajärveltä Virroille ja Keuruun kautta Petäjävedelle. Yhtiöllä on kaikkiaan noin 190 kilometriä suurjännitteistä jakeluverkkoa.

Kompensoidakseen verkkonsa loissähkön Sähkö-Virkeät tilasi Inhan sähköasemalle Ähtäriin 110 kV:n säädettävän reaktorin alkuvuodesta 2017.

”Tällä hetkellä emme kompensoi loistehoa millään lailla eli tämä kaikki on meille uutta. Siksi meille oli tärkeää, että ABB pystyi esittämään tietokonesimulaatioiden avulla, mitä tapahtuu, kun reaktori kytketään verkkoon ja pois, sekä miten reaktori ylipäätään käyttäytyy säätöalueellaan eli 4,5–15 MVAr:ssa”, käyttöinsinööri Eero Raiskinmäki Koillis-Satakunnan Sähköstä sanoo.

Integroitavissa SCADAan
Myös ABB:n tarjoamat optiot vaikuttivat hankintapäätökseen.

”Käytämme ABB:n MicroSCADA-kaukokäyttöjärjestelmää ja ajatuksena on integroida reaktori siihen niin, että järjestelmä automaattisesti säätäisi reaktoria loistehomittaustietojen perusteella”, Raiskinmäki kertoo. ”Katsoimme hyväksi lisäpaketiksi myös optiot synkronoituun katkaisijaan sekä differentiaalisuojaukseen.”

Reaktori on järeä laite: se painaa 47 tonnia ja on kooltaan pakettiauton luokkaa. Reaktorin ohella toimitukseen sisältyy virta- ja jännitemuuntajat, katkaisija, erotin sekä reaktorin ohjaus- ja suojauslaitteet. Laitteiden lisäksi toimitus käsittää projektin johdon, suunnittelun, käyttöönoton sekä asennus- ja rakennustyöt.

”Reaktorille rakennetaan käytännössä oma täydellinen 110 kV:n kytkinkenttä”, luonnehtii Saastamoinen.

Alueverkkotasolla kompensointi edullisinta
ABB tarjoaa reaktoreita myös jakeluverkkoon 20 kV:n jännitteille ja niitä on toimitettu jo useille jakeluverkkoyhtiöille. Teknologiajohtaja Esa Virtanen ABB:n muuntajatehtaalta Vaasasta painottaa, että alueverkkotasolla loistehon kompensointi tulee kuitenkin edullisimmaksi.

”Jos kompensointi tehdään pitkin verkkoa pienissä yksiköissä, ne ovat teholtaan pienempiä ja niitä tarvitaan enemmän. Tämä on tietysti hintavampaa ja nostaa kokonaishäviöitä, koska jokainen reaktori kuluttaa itsekin. Alueverkossa kompensointi voidaan tehdä suuremmissa ja tehokkaammissa yksiköissä, jolloin kustannus per kompensoitu loistehoyksikkö laskee alimmilleen”, hän korostaa.

Reaktorit ovat kertainvestointeina suuria ja vaativat tyypillisesti tarjouskilpailumenettelyn, mutta toisaalta ne palvelevat jopa 40 vuotta ja niiden takaisinmaksuajat ovat erittäin lyhyet: Ne maksavat itsensä takaisin alle kahdessa vuodessa.

”Säädettävyyden ansiosta verkko voidaan pitää alati sellaisessa tilassa, että loistehomaksuja ei jouduta maksamaan. Kompensointiin satsaamalla voi pitää siirtohinnat kurissa ja varmistaa kilpailukykyisyytensä tulevaisuudessakin”, Virtanen summaa.

Haku



YHTEYDENOTTO